Wanha hc

[xybo]

On ne vaan niin paljon parempaa ku nykyjutut. <3

-- xybo

[asvp]

Nojaa, enpä osaa sanoa. Kummatkin toimii todella hyvin, uusi sekä vanha.

[Nordberg]

Niin olisi vielä parempi selittää se mitä tarkoittaa vanhalla hardcorella. Tarkoittaako se sitä vuosien 1990-1993 hardcorea? Tai kenties ennen vuotta 2000 tehtyä hardcorea?

Omasta mielestäni myös 90-luvulla tehtiin enemmän hyvää hardcorea kuin nykyisin, vaikka onahn sitä nykyisinkin joitakin huippu biisejä levyjä. Mutta ainakin speedcore sekä myöskin ranskalainen hardcore olivat 90-luvulla parempia kuin nykyisin.

[xybo]

Sanotaan vaikka 91-95. 96-97 tuli kans paljon hyvää mutta peittyivät osa sinne gabban sekaan liikaakin :/

[Teknojta]

Nykyisestä pidän enemmän vaikka vanhakin iskee.. ehkä se on kiinni siitä milloin alkoi kuuntelemaan. Sen näkee sitten 10 vuoden päästä . Nyky HC:sta pidän enemmän, koska nykytekniikka sallii paljon monimutkaisempia kokonaisuuksia, raskaampia basareita jne.. ja kunhan se on vielä hyvin toteutettua niin iskee paremmin kuin 90-luvun kama.

[xybo]

Nykyisestä pidän enemmän vaikka vanhakin iskee.. ehkä se on kiinni siitä milloin alkoi kuuntelemaan. Sen näkee sitten 10 vuoden päästä . Nyky HC:sta pidän enemmän, koska nykytekniikka sallii paljon monimutkaisempia kokonaisuuksia, raskaampia basareita jne.. ja kunhan se on vielä hyvin toteutettua niin iskee paremmin kuin 90-luvun kama.

Totta. Nykyään on huomattavasti raskaampia basareita, mutta koska ne on myös useimmiten stereonbasareita, potku on kadonnu lähes olemattomiin. Nyky hc:ssa basso ei potki, se jyrää .

Teknisesti nykybiisit on kyllä toki monipuoisempia, mutta ideapuoli on huomattavasti heikompi, tuntuu että artistit pysyy tutuissa turvallisissa tai toisena ääripään sortuvat idm/breakcore maailmaan, joka on tuhonnut usean loistavan projektin :/

Oikeastaan eniten ja se mikä vie mua pois nyky hc:sta on se kliinisyys. Soundit on niin ylikliinisiä. Särökin on puhdasta ja kirkasta. Musaa tehdään softilla ja ne ei välttämättä enää nää edes analogimixereitä tai muita soundia edes hieman tasottavampia laitteita :/

Toisaalta nykysukupolvi elää mp3 maailmassa, joka jo itsessään mielestäni tuhooa sitä kulttuuria, jossa itse musiikkiin tutustuin ja ihastuin. MTV-kulutus-sukupolvi ei edes ajatte kuuntelevansa tiettyjä juttuja montaa kertaa, koska uutta ja myös vanhaa on saatavailla rajattomasti. Määrä korvaa laadun :/

Mutta toki hyvänä asiana on se, että kaikki on kaikken saatavilla ja kaikkea pääsee kuuntelemaan ja löytämään sen oman juttunsa.

-- xybo

[Valovoima]

Toisaalta nykysukupolvi elää mp3 maailmassa, joka jo itsessään mielestäni tuhooa sitä kulttuuria, jossa itse musiikkiin tutustuin ja ihastuin. MTV-kulutus-sukupolvi ei edes ajatte kuuntelevansa tiettyjä juttuja montaa kertaa, koska uutta ja myös vanhaa on saatavailla rajattomasti. Määrä korvaa laadun :/

Mutta toki hyvänä asiana on se, että kaikki on kaikken saatavilla ja kaikkea pääsee kuuntelemaan ja löytämään sen oman juttunsa.

Moi. Tästä päästään mielenkiintoiseen juttuun. Esim. itse en osta HC-levyjä, sen takia ettei opiskelijalla ole oikeasti varaa ostaa mitään levyjä, ja koska HC-levyjä ei saa muuta kuin tilaamalla. Kuitenkin eniten vaa'assa painaa se etten ole vielä törmännyt yhteenkään kokopitkään HC-levyyn jonka haluaisin oikeasti ostaa. Esim. loistavia 12":iahan tulee ulos kokoajan, mutta missä ovat levyt jotka ovat loistavia kokonaisuuksina? Kun levyt maksavat mitä maksavat (materiaalit, käsittely, painatus, postitus), en halua maksaa melkein samaa rahaa siitä että saan kaksi biisiä, tai muutaman remixin, jos voin ostaa kokopitkän LP:n.

Toinen juttu on, että mielummin maksan artistille suoraan vitosen hänen levyn (laittomasta) kopiostaan, kuin maksan levystä 12-18 euroa, josta 2 euroa menee artistille ja loput kapitalistisen järjestelmän markkinointikoneiston taskuihin.

Olen copyleftin kannattaja, koska kaikilla pitäisi olla oikeus taiteeseen, ei vain niillä joilla on tarpeeksi rahaa. Aijon julkaista omat levyni tulevaisuudessa netissä, niin että kaikki jotka haluavat kuulla musiikkiani voivat kopioida ne vapaasti itselleen, koska tiedän etten koskaan tule saamaan mitään rahaa tekemästäni musiikista. Enkä edes halua. Raha pilaa kaiken, myös luovuuden. Enkä edes kuulu MTV-sukupolveen ja vastustan kertakäyttökulttuuria (eri asia on jos taide on niin huonoa ettei kukaan halua nauttia siitä yhtä kertaa enempää).

[Teknojta]

Nyky hc:ssa basso ei potki, se jyrää .

Parhaimmillaan se "räjähtää":twisted:

Teknisesti nykybiisit on kyllä toki monipuoisempia, mutta ideapuoli on huomattavasti heikompi, tuntuu että artistit pysyy tutuissa turvallisissa tai toisena ääripään sortuvat idm/breakcore maailmaan, joka on tuhonnut usean loistavan projektin :/

Oikeastaan eniten ja se mikä vie mua pois nyky hc:sta on se kliinisyys. Soundit on niin ylikliinisiä. Särökin on puhdasta ja kirkasta. Musaa tehdään softilla ja ne ei välttämättä enää nää edes analogimixereitä tai muita soundia edes hieman tasottavampia laitteita :/

Toisaalta nykysukupolvi elää mp3 maailmassa, joka jo itsessään mielestäni tuhooa sitä kulttuuria, jossa itse musiikkiin tutustuin ja ihastuin. MTV-kulutus-sukupolvi ei edes ajatte kuuntelevansa tiettyjä juttuja montaa kertaa, koska uutta ja myös vanhaa on saatavailla rajattomasti. Määrä korvaa laadun :/

Nyky HC:sta pidän enemmän äänen, en määrän takia. Kummalla vuosikymmenellä sitten on enemmän sitä hyvää kamaa, sitä en tiedä. Softatekijöiden määrää en ole edes tiedostanut kun pyörin paikoissa missä mun kaltaisia kutsutaan "fruityloops penikoiksi" . Tuntuu siis vähän siltä että softaa arvostettais jopa vähemmän.

Moi. Tästä päästään mielenkiintoiseen juttuun. Esim. itse en osta HC-levyjä, sen takia ettei opiskelijalla ole oikeasti varaa ostaa mitään levyjä, ja koska HC-levyjä ei saa muuta kuin tilaamalla. Kuitenkin eniten vaa'assa painaa se etten ole vielä törmännyt yhteenkään kokopitkään HC-levyyn jonka haluaisin oikeasti ostaa. Esim. loistavia 12":iahan tulee ulos kokoajan, mutta missä ovat levyt jotka ovat loistavia kokonaisuuksina? Kun levyt maksavat mitä maksavat (materiaalit, käsittely, painatus, postitus), en halua maksaa melkein samaa rahaa siitä että saan kaksi biisiä, tai muutaman remixin, jos voin ostaa kokopitkän LP:n.

Toinen juttu on, että mielummin maksan artistille suoraan vitosen hänen levyn (laittomasta) kopiostaan, kuin maksan levystä 12-18 euroa, josta 2 euroa menee artistille ja loput kapitalistisen järjestelmän markkinointikoneiston taskuihin.

Olen copyleftin kannattaja, koska kaikilla pitäisi olla oikeus taiteeseen, ei vain niillä joilla on tarpeeksi rahaa. Aijon julkaista omat levyni tulevaisuudessa netissä, niin että kaikki jotka haluavat kuulla musiikkiani voivat kopioida ne vapaasti itselleen, koska tiedän etten koskaan tule saamaan mitään rahaa tekemästäni musiikista. Enkä edes halua. Raha pilaa kaiken, myös luovuuden. Enkä edes kuulu MTV-sukupolveen ja vastustan kertakäyttökulttuuria (eri asia on jos taide on niin huonoa ettei kukaan halua nauttia siitä yhtä kertaa enempää).

Mulla menee raja siinä että isoja levy-yhtiöitä ei tueta... Monesti levyt tuppaa olemaan vielä omakustanteita joten massit päätyy oikeisiin taskuihin. Hollantimeininki on kyllä asia erikseen. Suuri osa musiikista tulee kuitenkin netistä. Levyt joihin erityisesti kiinnyn ostan. Rahatilanteesta riippuen jotkut levyt saavat enemmän prioriteettia. Hyvään asiaan ne menee

[Dj_active]

tuli mietittyy kun kuunteli musaa.. että miten tää hcn historia oikeen on lähteny ja alkanu ja kehittyny tämmöseks mitä se nyt on koska.. koska sillon muistaa vähän pienempäni niin luuli että joku death metali olis rankkaa ja semmosta mikä tempasee mukaan ja että se on helvetin pahaa.. mutta hc kun löyty niin siitä ns pahuudesta löyty kuin uusi ulottuvuus.. se oli jotenkin niin sanoin kuvaamatton fiilis kun rupes kuuntelen hcta.. jotenkin tempas mukaansa esim: neophyte vs the stunned guys - army of hardcore! tämä biisi on jotenkin mukaansa tempaava saastuttaa sen pahan joka puolelle kun kuuntelee niin ihmeelistä se onkin ja vaikka se on aika kaupallista ja en tiedä oikeen kunnolla tästä vanhasta hcsta..