Aloitin musiikin ja konemusan kuuntelun ala-asteella eurodancella ja trancella. Vaikka en enää (oikeasti) pidäkkään siitä mistä aloitin niin juuret ovat siellä ja sellaiset äänet miellyttävät edelleen korvia. En ala siis kieltämään itseltäni tällaisia ääniä vain siksi, koska jotkut aivopesevät miltä hardcoren pitäisi kuullostaa. Tietysti "oikeasta musiikista opettaminen" vaikuttaa ihmisiin ja jotkut perustavat makunsa sille mikä on muista hyvää, mutta valehtelevat itselleen. Vähän sama mitä paskaa anti-konemusa puristit opettavat. Minusta tuollainen rajoittaa ja estää jotain erilaista tapahtumasta.
Ei ole mitään yleispätevää määritelmää sille mikä on hardcore technoa. No ok, säröbasari on ainut mikä tulee mieleen. Minusta nopeus ei tee hardcorea, koska ensimmäiset HC biisit olivat yhtä hitaita kuin house. Tämä unohtuu monesti kun arvostellaan esim. darkcoren hitautta. Siinä massiivinen säröbasari jopa kompensoi nopeutta
. Makuasia tämäkin.. Joidenkin mielestä hardcoren pitää olla pelkästään synkkää, mutta jos on vaikka haikea hc biisi niin luokitteletko sen tranceksi vai hardcoreksi? Tietysti voidaan keksiä omia määritelmiä, vaikkapa non-uk trancecore tai melodinen hardcore(jos melodiassa ei ole mitään tranceen viittaavaa), mutta ympäripyöreästi sanottuna se on kuitenkin lähempänä hardcorea kuin trancea.Pidän haikeista/kauniista/söpöistä melodioista hardcoressa, koska vaihtelu virkistää ja mieluummin kuuntelen sellaista säröbasarilla höystettynä kuin trancebiisissä mikä ei kokonaisuutena iske. En tietenkään pidä kaikesta söpöilystä ja ihkuttelusta, mutta sen myös tiedostan
. Voin kyllä ymmärtää sen että jos ei ole eläissään pitänyt juustomusasta ja alkaa kuuntelemaan hardcorea niin ei juustocoresta pidäkkään. Moni kuitenkin aloittaa kiksusta tai vastaavasta, mutta hardcore maailmaan siirtyessään pakottaa itsensä vihaamaan sitä koska se on paheksuttavaa ja ei halua tulla leimatuksi. Juustokin on loppujen lopuksi vain ääni muiden joukossa.
. Sit tietty tää mun ja AS:n Brainbashin: 
